Tib-zugan kennelin Tiibetinspanielit ja Suomenlapinkoirat

Maailman katolta suomalaisiin sydämiin

Tiibetinspanieli on vanha rotu . Tiibetinspanieleita kasvatettiin luostareissa ja ylhäisissä kodeissa. Nämä pientä leijonaa muistuttavat koirat edustivat buddhalaisuuden mystisiä leijonia, ja niitä pidettiin onnea tuottavina arvokkaina lahjoina.

Pienillä koirilla oli tärkeä osa luostareiden uskonnollisessa elämässä. Yhden tarinan mukaan niiden tehtävänä oli rukousmyllyn pyörittäminen.

Valpasta rotua käytettiin myös vahtikoirana.

valppaus ja uteliaisuus ovat yhä tiibetinspanieleille ominaisia piirteitä. Ne hakeutuvat mielellään korkeille paikoille ja tai ikkunan ääreen seuraamaan ympäristön tapahtumia.

Luonne ja käyttäytyminen

Tiibetinspanieli on käyttötarkoitukseltaan seurakoira., yleisvaikutelmaltaan pieni, toimelias ja valpas seurakoira, jonka ominaispiirteisiin kuuluu iloisuus ja itsevarmuus. Se on erittäin älykäs ja itsenäinen, mutta uskollinen. Alkukantaisuutensa vuoksi se voi reagoida uusiin tilanteisiin voimakkaastikin ja olla pidättyväinen vieraita kohtaan. Tätä varautuneisuutta ei tule kuitenkaan sekoittaa arkuuteen tai hermostuneisuuteen. Tiibetinspanieli on hyvin itsetietoinen ja itsepäinen, jonka vuoksi se on koulutettavuudeltaan haasteellinen motivoida. Itsenäisyydestään huolimatta tipsu on kuitenkin erittäin uskollinen. Tarkkanäköisenä tiibetinspanieli kiipeää mielellään korkeammalle tähystelemään ympäristöään. Alkuperäisissä maissaan tämä on ollut hyvä ja tärkeä ominaisuus sillä pieni ja ketterä koira on liikkunut vaivatta vuorenrinteillä ja muureilla. Sieltä tähystellessään se on haukunnallaan ilmoittanut lähestyvistä vieraista tai uhkatekijöistä ja antanut näin ilmoituksen ihmisille sekä isoille vartijakoirille. Tämä tarkkailuvietti ja siihen liittyvä hälyytyshaukku ovat säilyneet myös nykyisissä tiibetinspanieleissa, mutta ominaisuus on laimentunut siitä mitä se on aikanaan ollut ja haukkuminen on enemmänkin yksilöllinen ominaisuus.

Terveydestä

Tiibetinspanieleiden perinnöllisten vikojen ja sairauksien osalta seurataan erityisesti polvilumpion sijoiltaanmenoa eli patellaluksaatiota ja silmäsairauksien osalta erityisesti PRA:ta.   Pääsääntöisesti tiibetinspanieli on terve ja pitkäikäinen rotu.

Turkin hoito

Rotumääritelmässä tiibetinspanielin turkki kuvataan seuraavasti: Peitinkarva laadultaan silkkinen, lyhyttä pään ja raajojen etuosassa, rungossa kohtalaisen pitkää, melko rungonmyötäistä. Pohjavilla hienoa ja tiheää. Korvat ja eturaajojen takaosat kaunishapsuiset, häntä ja pakarat tuuhea- ja pitempikarvaiset. Ei liian runsaskarvainen, nartuilla on yleensä vähemmän karvaa ja kaulusta kuin uroksilla. Tiibetinspanielin turkki on helppohoitoinen. Ollessaan laadultaan oikeanlainen se ei takkuunnu helposti. Korvientaustat on hyvä tarkistaa säännöllisesti. Jos koiran kanssa käydään näyttelyissä tapahtuu pesu useammin. Muuten tasainen pesuväli muutaman kerran vuodessa riittää ja aina jos koira on liannut itsensä. Turkki kannattaa harjata läpi parin viikon välein.

Millaiselle ihmiselle tiibetinspanieli sopii

Tiibetinspanieli on helppo rotu ja sopii erinomaisesti niin ensimmäistä koiraansa hankkivalle kuin jo koira-asiantuntijallekin. Se on erinomainen perhekoira ja itsenäisyydestään huolimatta nauttii kun saa olla mukana perheen yhteisissä touhuissa. Tiibetinspanieli on haastava koulutettava itsepäisyytensä takia, mutta ei mahdoton. Oikeanlaisen motivaattorin löytyessä tipsun kanssa voi harrastaa näyttelyiden lisäksi myös agilitya ja vaikkapa tokoa. Ne tyytyvät pienempäänkin lenkkiin, mutta nauttivat ja jaksavat hienosti lähteä myös pidemmälle ja reippaammalle lenkille.